Ensimmäisen kerran rintasyöpä toukokuussa 2012. Mammografiasta sain yllätykseksi kutsun lisätutkimuksiin lääkäri ultrasi ja kertoi, että rinnassa on kalkkia ja seuraavaksi tulee ison neulan kanssa ottamaan näytettä rintakehältä.Menin shokkiin ja tuli epätodellinen olo, olenko se minä, joka tässä makaan. tulos oli gradus 2, koko rinta täynnä syöpäpesäkkeitä hileinä. Leikkaus kuukauden kuluttua,poistettiin oikea rinta kokonaan. Olin shokissa ,koska ei ollut ollut mitään tuntemuksia koskaan,ehkä ainainen väsymys ja että rinnat kasvoivat vaihdevuosien aikana,sekä keräsivät nestettä,josta olin käynyt lääkärissä.Söin myös hormoonikorvaushoitoa vaikeiden vaihdevuosi oireiden takia. Lopetin ne siihen paikkaan.
Vuonna 2015 marraskuussa, alkoi kovat kivut leikatun rinnan rintakehehällä ja kävin paikallisessa terveyskeskuksessa pyytämässä lähetettä syöpälääkärille ,jos syöpäni on uusinut. En saanut lähetettä, koska viimeisin mammografia oli ollut puhdas syyskuussa 2015. Kävin lääkäreissä ja aina pyysin lähetettä pahenevien kipujen takia, en saanut 8 kuukauteen.Kuvattiin niska/hartiat. Todettiin skolioosi selässä ja niskassa ,jotka aiheuttaa (muka) kivut. Fysioterapeutti hieroi ja totesi ,että tämä vaan skolioosia. Oli muutenkin välillä tympeä ja vähätteli kipujani vaikka sanoin, että tietääkö hän muka millaista on syöpäkipu? vaikka ei ole edes syöpää kokenut ym...
Viimein neljäs vai viides lääkärissä käynti tuotti tulosta,sain lähetteen ,kun sitä itkien pyysin maaliskuussa 2016.
Pääsin keskussairaalan kirurgille 30.5.2016 sillä syyllä,että halusin myös toisen rinnan poistoa,koska olin niin kipeä ,että en voinut pitää rintaliivejä,ja oli jatkuvat niska/hartiakivut.Kirurgi totesi heti,että kai tämän heti huomaa,että kyseessä ei ole skolioosi koska rintakehä on niin turvonnut.Siitä suoraan lähete TT-kuvaukseen ja ultraan sekä paksuneulanäytteeseen. (kiva pikku neula uppoaa rintakehään).
30.6.2016 kirurgi soittaa,nyt Leena on huonoja uutisia, rintasyöpä on uusinut gradus3,agressiivinen syöpä levinnyt rintarangassa paikassa,joka rintalihaksen alla 3cm*2,5cm*0,8cm,jota ei voida leikata,koska koko rintakehä pitäisi nostaa.Ulottuu jopa keuhkopussiin asti. Etäpesäkkeitä kylkiluissa 6 pesäkettä sekä joku verikasvain lannenikamassa.
Alkoi pian sytostaattihoito, jota pystyin vain 2 kertaa ottamaan, koska kurkkuun tuli pitkä haava enkä voinut syödä, syljin vaan verta. Sädehoitoja sain 25 kertaa . Rintakehä paloi aluksi pahoin mutta parani 3vko kuluttua, kun nahka kuoriutui pois. Syöpä pysähtyi näillä hoidoilla eli pesäkkeet pieneni paitsi ison pesäke pysyi samana .
Kovin juttu oli pitkien hiusten menetys toisella sytostaattikerralla. (Aluksi ,mutta ei enää). Päänahka oli tosi kipeä ja arka, kun kaikki hiukset lähti. Sain peruukin ym. Tässäkin monen kommentti ,että kyllä ne kasvaa takaisin pian... loukkasi,koska ei kukaan joka samaa kokenut voi tietää tunnetta.Koska mitä vanhempi ja heikko hiuslaatu on niin solukkotuho voi olla sitä pahempi ,eikä kasvu enää sellaista kuin ennen. Samoin kaiken maailman ruokavaliojutut. Kävin hiukset leikkauttamassa kampaajalla kokonaan pois kun ensiksi lyhensi ,sitten muutaman päivän päästä kaljuksi.
Maaliskuussa 2017 todettiin luultu verikasvain lannenikamassa etäpesäkkeeksi L2 (2cm). Olen saanut erilaisia lääkkeitä ja kokeillut vaikka mitä,todella herkistynyt kaikelle,kun ei oikein keho kestä.
Toukokuussa 2017 pääsin toisenkin rinnan poistoon ,koska en voinut rintaliivejä pitää vuoteen.
Nyt on menossa opiaatti kipulaastarit olo välillä hyvä ja välillä huonompi.Varsinkin yöllä alkaa päässä pyöriä kuolema,miten leviää ja kuinka nopeasti? niitä ajatuksia on vaikea pysäyttää.Ihminen on kuitenkin kokonaisuus ja vielä erityisherkkänä tunteet on vahvoja itkusta nauruun ja siltä väliltä "lauluun". 😭😋😇😂
On asioita jotka loukkaa ja en kestä...tauti on senverran kova ja opiaatit herkistää entisestään.
Minä entinen bilettäjä ja rankan elämän elänyt ihminen pistettiin siihen pisteeseen ,että nyt se on loppu. Joku toinen (Jeesus) otti hallintavallan elämästä. Siksi en kaipaa mitään menneisyyden elämästäni,se oli niin rankkaa. Olen onnellinen, kun on Rauha joka käy yli ymmärryksen.Aina kun se on, välillä se lähtee pois ja silloin olen taas hukassa. Muistan kun eräs jo kuollut uskova likkakamu, sanoi minulle kuolinvuoteellaan 44-vuotiaana :" Leena kuinka kauan sä jaksat tuota elämää elää tuollalailla? muistan miten se loukkasi. Nyt sen tajuan, koska minun tekisi mieli sanoa niin eräille.En puhu tätä ylhäältä ,en tuomiolla en en,,,vaan kun tulee itse sen eteen,sen vasta tajuaa.Jokaisen kohdalla oma tie.Oma taistelu. Minä kiitän Syövästä koska se pisti ajatusmaailman uusiksi ja se pysäytti minut! se pelasti minut tuholta!
Kaiken kivun ja kuoleman ajatusten keskellä on Usko Jeesukseen noussut ykköseksi, tuntuu ,että ilman syöpää en olisi löytänyt elävää yhteyttä Häneen, joka mua niin rakastaa. Se miten ennen elin, inhottaa,ihmetyttää.ällöttää ja tympii.
Tosin nyt myös yksinäisyydessä monesti masennus ja turhautuminen valtaa mielen. Taistelua joka päivä siitä miten aloitat päivän? vihassa, itkussa, ilossa,kiittäen,kivussa ,rakkaudessa...
Välillä kun masennus,turhaudun ja on niin totaalisen yksin.
Älkää käsittäkö väärin,en tarkoita sitä .että kaikkien pitäisi nyt rynnätä tänne mua lohduttamaan ai, ai, kun oot niin yksin.
Ei,ei, mä haluankin olla yksin, olen erakkoluonne.
Täällä pikkukylässä ei ole kuin kauppa,ihana luonto,sorsat, ja se että et oikein pääse minnekkään, kun en omista autoa, olet ns. paikallasi vaan,apostolin kyydillä (onneksi on muutama jolta saan aina kyydinkin kun tarvitsen)...laittaa uudet haasteet siihen miten ajattelet? vai ajatteletko mitenkään,moniko ajattelee miten ihanaa kun on jalat millä kävellä? kädet ? silmät? vesi tulee kraanasta,oma sänky,kukat luonnossa,ruoka... kaikesta kiitän nyt. 🐥
Kaupungissa kun asuin oli kaikki ns. ympärillä ,ei sitä tajunnut kun muuttaa paikkakuntaa maalle ,että täällä olenkin ns. oman onneni varassa.
Kesällä kestää mutta talvella huonommin, kun piiri on pieni.
Lastenlapsen kanssa mennään piiri pieni pyörii lapset siinä hyörii...
Teen pitkiä lenkkejä melkein jokapv ,tosin selkä kipeytyy aika ajoin,koitan vain jatkaa ja kestää.
30.6.2016 kirurgi soittaa,nyt Leena on huonoja uutisia, rintasyöpä on uusinut gradus3,agressiivinen syöpä levinnyt rintarangassa paikassa,joka rintalihaksen alla 3cm*2,5cm*0,8cm,jota ei voida leikata,koska koko rintakehä pitäisi nostaa.Ulottuu jopa keuhkopussiin asti. Etäpesäkkeitä kylkiluissa 6 pesäkettä sekä joku verikasvain lannenikamassa.
Alkoi pian sytostaattihoito, jota pystyin vain 2 kertaa ottamaan, koska kurkkuun tuli pitkä haava enkä voinut syödä, syljin vaan verta. Sädehoitoja sain 25 kertaa . Rintakehä paloi aluksi pahoin mutta parani 3vko kuluttua, kun nahka kuoriutui pois. Syöpä pysähtyi näillä hoidoilla eli pesäkkeet pieneni paitsi ison pesäke pysyi samana .
![]() |
aljuna ja turvoksissa sytostaateista syksy 2016 |
Kovin juttu oli pitkien hiusten menetys toisella sytostaattikerralla. (Aluksi ,mutta ei enää). Päänahka oli tosi kipeä ja arka, kun kaikki hiukset lähti. Sain peruukin ym. Tässäkin monen kommentti ,että kyllä ne kasvaa takaisin pian... loukkasi,koska ei kukaan joka samaa kokenut voi tietää tunnetta.Koska mitä vanhempi ja heikko hiuslaatu on niin solukkotuho voi olla sitä pahempi ,eikä kasvu enää sellaista kuin ennen. Samoin kaiken maailman ruokavaliojutut. Kävin hiukset leikkauttamassa kampaajalla kokonaan pois kun ensiksi lyhensi ,sitten muutaman päivän päästä kaljuksi.
![]() |
Peruuki päässä 2016 |
Toukokuussa 2017 pääsin toisenkin rinnan poistoon ,koska en voinut rintaliivejä pitää vuoteen.
![]() |
Juuri leikattu vasenkin rinta pois 30.5.2017 |
![]() |
Rinnat on nyt pois ja olo helpompaa...1.7.2017 |
On asioita jotka loukkaa ja en kestä...tauti on senverran kova ja opiaatit herkistää entisestään.
Minä entinen bilettäjä ja rankan elämän elänyt ihminen pistettiin siihen pisteeseen ,että nyt se on loppu. Joku toinen (Jeesus) otti hallintavallan elämästä. Siksi en kaipaa mitään menneisyyden elämästäni,se oli niin rankkaa. Olen onnellinen, kun on Rauha joka käy yli ymmärryksen.Aina kun se on, välillä se lähtee pois ja silloin olen taas hukassa. Muistan kun eräs jo kuollut uskova likkakamu, sanoi minulle kuolinvuoteellaan 44-vuotiaana :" Leena kuinka kauan sä jaksat tuota elämää elää tuollalailla? muistan miten se loukkasi. Nyt sen tajuan, koska minun tekisi mieli sanoa niin eräille.En puhu tätä ylhäältä ,en tuomiolla en en,,,vaan kun tulee itse sen eteen,sen vasta tajuaa.Jokaisen kohdalla oma tie.Oma taistelu. Minä kiitän Syövästä koska se pisti ajatusmaailman uusiksi ja se pysäytti minut! se pelasti minut tuholta!
Kaiken kivun ja kuoleman ajatusten keskellä on Usko Jeesukseen noussut ykköseksi, tuntuu ,että ilman syöpää en olisi löytänyt elävää yhteyttä Häneen, joka mua niin rakastaa. Se miten ennen elin, inhottaa,ihmetyttää.ällöttää ja tympii.
Tosin nyt myös yksinäisyydessä monesti masennus ja turhautuminen valtaa mielen. Taistelua joka päivä siitä miten aloitat päivän? vihassa, itkussa, ilossa,kiittäen,kivussa ,rakkaudessa...
Välillä kun masennus,turhaudun ja on niin totaalisen yksin.
Älkää käsittäkö väärin,en tarkoita sitä .että kaikkien pitäisi nyt rynnätä tänne mua lohduttamaan ai, ai, kun oot niin yksin.
Ei,ei, mä haluankin olla yksin, olen erakkoluonne.
Täällä pikkukylässä ei ole kuin kauppa,ihana luonto,sorsat, ja se että et oikein pääse minnekkään, kun en omista autoa, olet ns. paikallasi vaan,apostolin kyydillä (onneksi on muutama jolta saan aina kyydinkin kun tarvitsen)...laittaa uudet haasteet siihen miten ajattelet? vai ajatteletko mitenkään,moniko ajattelee miten ihanaa kun on jalat millä kävellä? kädet ? silmät? vesi tulee kraanasta,oma sänky,kukat luonnossa,ruoka... kaikesta kiitän nyt. 🐥
Kaupungissa kun asuin oli kaikki ns. ympärillä ,ei sitä tajunnut kun muuttaa paikkakuntaa maalle ,että täällä olenkin ns. oman onneni varassa.
Kesällä kestää mutta talvella huonommin, kun piiri on pieni.
Lastenlapsen kanssa mennään piiri pieni pyörii lapset siinä hyörii...
Teen pitkiä lenkkejä melkein jokapv ,tosin selkä kipeytyy aika ajoin,koitan vain jatkaa ja kestää.
![]() | |
Tänään 9.7.2017 hiukset jo kasvaneet |
Rakastan piirtämistä se on eräs voimavara, jolla toteutan itseäni.
Joka päivä Raamattu ja päivän sana on elämän leipä on minun aamupala. Ilman Uskoa Jeesukseen en olisi jaksanut tätä kaikkea,Hän on tuki ja turva hädän hetkellä ja jokapäivä.🐟
Lähellä myös oma tytär, lapsenlapset ,veljentytär, muutama ystävä ,jotka piristää eloa! 👪👳👴👸👶👳💪
Meinasi unohtua minun paras ystäväni, on tietenkin oma rakas kissani Tikru ,joka on seuranani joka päivä.Miten jaksaisin jos ei olisi omaa poikaa, joka nukkuu vierellä ja kulkee rinnalla kotona.
![]() |
My boy Tikru, paras ystävä |
Olenhan pohjalainen luonne,Jaakko Ilkan sukujuuria ,puukkojunkkari 👲😁😫🙊Sekä tuntuu,että sisällä on pyörremyrsky joka laantuu ja taas roihuaa. 🌊Keskittymyskyky on niin ja näin. Impulsiivisuus on välillä niin rajua ,että nolottaa. Onko se luonne,sairaus,lääkkeet ? olenkin rukoillut malttia ja rauhallisuutta,mutta kun tilanne ärsyttää ,se on vaikeaa. Koittakaa ymmärtää,että en aina hallitse kaikkea ja olen kovin yksinäinen ihmisten maailmassa.🚶
Ainut kallio millä voin seistä on Jeesus Kristus. Jokapv anteeksi pyydän...ja taas jatkan...elämä on minulle Kristus ja kuolema on Voitto???(Haa toikin sana helppo sanoa, kun kuoleman pelko valtaa yöllä ja totuus siitä ,että onko minulla levinnyt syöpä?Ehkä tunteeni on epätodellisuus ja ns. shokki päällä, muuten ajattelee aina syöpää.Siksi kestän kun en ajattele koko tautia,muutenhan ei jaksaisi elää?Sekä olenko matkalla taivaaseen ? (taas sanoin väärin, vihastuin..aina samaa uudestaan). En enää elä minä vaan Kristus minussa. I hope 💥💚💛🙏Valittaja olen 😩
Tervetuloa matkalle kanssani elämään aikaa miten syöpäni (maby) leviää ja etenee sekä tunnemyräkkään! Seuraava TT-kuvaus 26.7.2017 ja tulokset siitä syöpälääkärillä 3.8.2017...kerron silloin taas missä mennään ja mitkä on uudet tulokset. Edellinen kuvaus oli maaliskuulta 2017, jolloin siis pesäkkeiden kasvu oli pysynyt samana ja pysähtynyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti