11/29/2017

Tule lähelle mene pois, yksinäisyyden tuska ja ihanuus!

Yksinäisyys syö välillä tosi paljon, ei ole kelle puhua ei ole kelle mitä sanoa. Siis sellaiselle joka on lihaa ja verta.Ihminen.

Niin onhan mulla Jumala ja kyllä se saakin kuulla kaiken. 

Mooses lähti erämaahan ja sieltä löytyi vaimo, kaikilla yleensä on aina joku? mussa jotain vikaa kun ei ole...olen omituinen...yksinkö olen? en ole, olen,en ole,olen,en


 
Onneksi on yksi sielunhoitaja, jolle voin soittaa melk. aina aamupäivästä iltapv...hän ei juuri koskaan ole sanonut EI, en tiedä kuinka olisin ilman häntä jaksanut vuosikausia. Nyt kun hän vanhenee,pelottaa ...että sitten ei ole ketään.

Välillä kun kaikki kaatuu ja kukaan ei ymmärrä. Ei uskalla edes puhua miltä tää tuntuu ja ketäpä edes kiinnostaa ,se että olen niin yksin. Itken vain ja kävelen lenkillä.välillä niin pimeää niin tylsää. Haluaisin jo pois!

Muutama pariskunta käy  luonani 2 kertaa vuodessa. Välillä itken kun olen vain niin yksin, ei yhtään uskovaa ystävää, ei yhtään sielunkumppania. Sitten vielä määrättyjen sanat...kukapa tietää miten yksin voi olla. 

Vuonna 2007 kuoli paras uskova likkakamu  ja se oli kova paikka,tuntui että jäin tyhjyyteen.

Sen jälkeen kuoli oma rakas äiti 2010. en tajunnutkaan miten olin äidissä kiinni. Joka päivä puhelinsoitto,jokapv melkein kävin äidillä. Paitsi kun välillä otettiin yhteen.
Mutta silti nyt vasta tajuan monia asioita ja sitä miten paljon olinkaan äitini kaltainen.
Voi äiti miten sua rakastankaan ja odotan näkemistä taivaan kodissa.
Äidille, rakastan sua aina


Äiti rakas, viimeinen äitienpäivä ennen kuolemaa, äiti kuoli kesäkuun 12pv 2010


kuoli hyvä uskova naapurini, jota hoidin viimeiset ajat ennenkuin syöpä vei. 

Eli mun  uskovat ystävät on otettu pois. Ei aina ole helppoa elää yksinäisyydessä. 

Ehkä olen ihminen jota on vaikea lähestyä sekä itsekin pidän välimatkaa,koska en enää jaksaisi tutustua uusiin ihmisiin. Kaiken alkaminen alusta on hankalaa. Käyn seurakunnassa täällä ja en silti tunne hyvin ketään siellä, käyn kotiseurakunnassa ja sinne he kaikki jää, menen ja käännyn ovesta ulos...

Tai tunnen sittenkin muutaman mutta haluan ollakin yksin. Mitä siis tarkoitan kun sanon, olen niin yksin? yksikin pyysi numeroa ,että voi tulla käymään,en antanut, kun mietin jaksanko sittenkään ketään uutta? joten älkää suuttuko tästä kirjoituksesta,koska taidan haluta ollakin yksin.

Siksi olen niin kiinni Jumalassa ja Jeesuksessa, koska se tärkeintä elämässäni nyt. Minä viheliäinen ihminen kuka pelastaa tästä kuoleman ruumiista.

🙈veljentyttöni kanssa  kirjoitetaan melkein jokapv, hänen kanssa on hauska irrottautua kaikesta ns. tylsästä ja lukea hänen blogeja ja katsella youtube videoita. 
just niin, viisaasti sanottu


Voi Jumala älä anna mun katkeroitua tässä yksinäisyydessäni ,anna mun kokea kuinka sä kannat ja pidät lähellä yksinäisyydessä. Tätä kirjoittaessa kyyneleet valuu poskille ,auta Herra pyydän sua...jaksamaan vielä hetki. Kun laittomuus pääsee valtaan kylmenee useimpien rakkaus.  

Taitaa ollakin normaaliolotila syksy/talvi ,pimeys. Jos olisi rahaa ostaisin asunnon jostakin lämpimästä ja menisin sinne talveksi.
Säästän nyt asuntoon taivaassa, jos joku ymmärtää mitä tällä tarkoitan???

niin tuohonkin tottuu kun makaa vattallansa, niin pohjalaasta
Ovikello soi ,,,ihana lapsenlapsi tuli koulusta mummille jippii jippii ihanaa.Pitkästä aikaa.



PS. Kirjoituksella en halua loukata niitä, jotka jo on mun ystäviä. Onhan mulla muutamia kuitenkin.
<3 Eräs jonka kanssa ollaan jo kansalaiskoulusta asti tunnettu mutta vasta sitten myöhemmin alettiin enempi pyöriä yhdessä, eli nyt noin 35-vuotta enempi ja vähempi.
<3 Sitten myös on Facebookissa niitä joita olen tuntenut jo alakoulusta,kansalaiskoulusta asti,mutta kaukana asuminen on esteenä näkemiselle, kun en omista autoa.
<3Eräs jonka kanssa tavattiin yhdessä työpaikassa terveyskeskuksessa kun tultiin töihin sinne, se ystävyys on kestänyt 27-vuotta, yhdessä kuntosalilla ym...
<3 ja on facebookissakin niitä joiden kanssa kiva kirjoitella uusia ja vanhoja tuttavuuksia

Ei kommentteja: